What about love...?

Hyvä on. Puhutaanpa nyt sitten tästä asiasta, joka varmasti jossain vaiheessa koskettaa ihan jokaisen kohdalla jossain vaiheessa elämää. Ja sehän on se rakkaus. (:

Minä en ole ehkä kaikkein paras puhuja tässä asiassa. Ei ole kokemusta, en ole ikinä ollut rakastunut. :-) Oon vähän kuin se sadun menninkäinen, en ole vielä löytänyt omaa päivänsädettä. Yksipuolisesti ehkä, mutta onko se sitten edes rakkautta...? Voinee niinkin sanoa, vaikka joku sielunkumppaninsa löytänyt saattais olla ehkä eri mieltä.

Se on jännä, millasia ihmiset on rakastuneina. Ne on vaan niin onnellisia! Jos ihastuminenkin voi joskus olla ihan mieletöntä, niin voi apua, millasta toi ihan oikee rakkaus sitten mahtaa olla? Sehän vie varmaan ihan jalat alta. Toisaalta käy kateeksi niitä; niillä on toisensa. Ne tietää ihan varmasti, että joku välittää. Sähän tiedät, jos oot rakastunut, että olet sille toiselle se kaikkein tärkein ja kaunein ja rakkain ihminen, vaikka olis kuinka huono naamapäivä.

... mutta ootteko ikinä miettiny, että mistä tämä siirappinen rakkaus oikeastaan tulee? Mitä se on, mikä pistää meidät aina toisinaan ihan sekaisin? Ei eläimet tietääkseni tunne samanlaista rakkautta; okei, norsut ehkä suree kun laumalainen kuolee ja joutsenet viettää loppuikänsä yhdessä, mutta ei ne sentään mee ihan kahjoiks ja ala kirjotella runoja ja haaveilla päivät pitkät siitä toisesta, saati sitten kyllästytä laumatovereitaan jaarittelemalla niistä ihastuksista ja rakastuksista.
Ei, kyllä se taitaa olla ihan meidän ihmisten juttu. Tuskinpa ne ikinä kokee sitäkään tuskaa, kun ihastus alkaakin tykätä jostain muusta; sun kaverista, jos huono tuuri käy! Hei, tästä on mullakin kokemusta. Aikamoisen paska fiilis, voin kertoa.

Onhan se vähän hölmöä katsella asioita kasiluokkalaisen silmien kautta, kun kaiken muun lisäksi puuttuu vielä se kuuluisa elämänkokemus. Tiedä en, mutta kerrotaan: jotkut parit on aina olleet yhdessä, jotkut löytäneet toisensa hiljattain, jotkut tuntuu olevan ikisinkkuina. On meitä moneen junaan.
Mutta miten on mahdollista, että periaatteessa yks ja sama asia voi saada koko elämän niin monella tapaa sekaisin?
Sanokaas se.

 Näitäkään kuvia ei ollut ollenkaan vaikeeta löytää. Rakkauteen liittyviä kuviahan on ihan miljoonittain: just siks, että se koskee ihan kaikkia.

Maailmassa on yks ihminen, ei, se ei ole mikään "yks ihana poika meidän luokalta tai koulusta", ei. Ei ihastus.
Se on ihan eri juttu.
 Näen sen ehkä muutamia kertoja vuodessa ja puhun sen kanssa tuskin koskaan, ja silti. Tuskin menee montaa päivää, ettenkö ajattelisi häntä. Ja se on outoa, koska kyseessä on ihan varmasti vaan yksipuolinen juttu, pakkohan sen on. Ikäeroa on, no, ihan siis voi kyllä vuosissa mitata. Tiedän aika lailla 99% ettei siitä voi ikinä koskaan tulla mitään. Vaikka toisaalta, ei ole kristallipalloa, en voi kertoa miten asiat on 30 vuoden päästä. En vaan silti usko.

Viittasin aiemmin tekstissä sielunkumppaneihin. Kenellä on, kenellä ei. :-D harvapa niitäkään tuntuu löytävän, vaikka mistäs sitä tietää.
Kai se rakkaus on vaan sellanen asia, jota kukaan ei ikinä pysty kunnolla selittämään.
En minä ainakaan.